lauantai 10. joulukuuta 2011

Kartat kansalle!

Vallan kamareista kuuluu kummia. Avoimen tiedon edistymisen kannalta näytti lupaavalta. Suomen hallitus teki edistyksellisen periaatepäätöksen julkisella rahalla tuotetun datan avaamisesta jota on seurannut uuden hallituksen hallitusohjelmakirjaus, ja onpa myös hallituksen strategisessa toimeenpanosuunnitelmassakin korostettu tiedon avaamisen tärkeyttä. Nyt kun edistys on tulossa käytäntöön on se kuitenkin kohtaamassa yllättäviä vaikeuksia. Maanmittauslaitos haluaisi julkistaa maastotietokannastaan tuotetun aineiston vapaaseen käyttöön (tiedote). Muualta, kuten liikenne- ja viestintäministeriöstä ja on annettu puoltavia lausuntoja, mutta valtiovarainministeriön budjettiosasto päättikin asettua poikkiteloin.


Valtiovarainministeriön budjettiosasto linjaa, että "Maastotietokantojen avaaminen laajemmin kansalaisten ja yritysten käyttöön on kannatettavaa, mutta se ei tarkoita, että maastotietojen käyttöoikeus olisi jatkossa maksuton tai alle kustannusvastaavuuden. " Moni voisi olla sitä mieltä että perustelu on järjetön. Tietenkin avaaminen tarkoittaa sitä että se saatetaan maksuttomasti saataville! Antti Poikola on blogissaan ansiokkaasti avannut sitä, miten tilanne näyttäytyy virkamiesvallan voimannäyttönä.

Periaatteen luulisi olevan helposti allekirjoitettavissa: jos tieto tuotetaan julkisella, eli veronmaksajien rahoituksella, niin sen tulisi olla myös kaikkien veronmaksajien käytettävissä. Tiedon pitäminen vain niiden saatavilla joilla on varaa maksaa ei voi olla oikein tilanteessa jossa tieto on tuotettu meidän yhteisillä rahoillamme. Hinnan asettaminen tiedolle aiheuttaa myös hyvinvointitappioita, kun tietoa käytetään vähemmän sen ylihinnoittelun takia.

Tiedon avaaminen on paitsi periaatteellisella tasolla oikein, niin myös mahdolliset positiiviset vaikutukset elinkeinoelämän ja kansalaisten luomiin sovelluksiin ovat riittävät syyt avaamiseen. Esimerkiksi juuri karttadatan avoimuuden positiivisesta vaikutuksesta on tilastotietoa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan paikkatiedon parempi saatavuus lisää selvästi sitä hyödyntävien yritysten kasvua.

No mikä sitten mättää? Miksi keväisen hallituksen periaatepäätöksen, nykyisen hallituksen hallitusohjelmakirjauksen ja ihan vain yleisen järjen ja oikeudenmukaisuuden mukainen päätös jumittaa täysin epädemokraattisten elinten vallankäytön seurauksena jossain maa- ja metsätalousministeriön pöydännurkassa virkamiehistön tyrmäämänä?

Niin tilastokeskuksen, kuntien ja valtion tutkimustiedon pitäisi olla julkista ja kaikkien hyödynnettävissä. Näin syntyisi uusia sovelluksia, kansalaiset saisivat paremmin tietoa valtion toiminnasta ja sitä myöten saisimme tiedon pois harvojen käsistä kaikkien käsiin. Koska tieto on valtaa ja valta kuuluu kansalle.

Lähteinä on käytetty Antti Poikolan ja paikkatieto.comin blogeja. Kiitokset!




sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Vihreät nuoret ja opiskelijat: Sikatehtaat alas - eläimet tuotantoyksiköistä yksilöiksi

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO kokoontui viikonloppuna Harjavaltaan liittokokoukseensa. Liittokokouksessa hyväksyttiin strategia vuoteen 2015 asti ja tehtiin valinnat luottamustoimiin ensi vuodeksi. Ja niin kävi, että minut valittiin yhdessä Hanna Hakon kanssa luotsaamaan ViNOa puheenjohtajina vuoden 2012. Uskon ja toivon että ensi vuodesta tulee mahtava! Esimakua liittokokouskannanotossa:


Vihreät nuoret ja opiskelijat: Sikatehtaat alas - eläimet tuotantoyksiköistä yksilöiksi


Kannanotto
4.12.2011

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn Harjavallassa viikonloppuna kokoontunut liittokokous vaatii perusteellista muutosta eläintuotantoon.

- On moraalisesti kestämätöntä, että ruoantuotantomme perustuu tuntevien olentojen kärsimykselle, ViNOn vastavalittu puheenjohtaja Hanna Hakko toteaa.

Eläinsuojelulain mukaan eläimille ei tule tuottaa tarpeetonta kärsimystä. Tämäkään ei tällä hetkellä toteudu.

- Toisaalta, onko mikään kärsimys tarpeellista, puuskahtaa ViNOn toinen vastavalittu puheenjohtaja Aleksi Laine.

Jotta tuotannossa käyttämämme eläimet voisivat oikeasti toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään, tulisi heille taata radikaalisti paremmat olot. Tätä eivät nykyiset luomustandarditkaan takaa.

Helsingin Sanomien gallupin mukaan 66 % suomalaisista ei hyväksy eläinten tehotuotantoa. Silti heidän verovarojaan käytetään samaisen tuotannon tukemiseen. Julkisilla verovaroilla ei tule enää tukea eläintuotantoa, jossa eläinten huolenpitoa ja lajityypillistä käyttäytymistä ei ole taattu.

Lyhyellä aikavälillä eläinten liikkumatilaa ja kohtelua koskevassa lainsäädännössä ja eläintuotannon arjessa on siirryttävä välittömästi vähintään luomustandardin mukaisiin vaatimuksiin.

- Kymmenessä vuodessa eläintuotanto pitää uudistaa kokonaan niin, että eläimet pystyvät elämään hyvinvoivina yksilöinä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on eläinten tuotanto lopetettava, sanoo puheenjohtaja Aleksi Laine.

- Onko tuntevien olentojen järjestelmällinen kasvattaminen hyödykkeiksi ylipäätään oikein? kysyy puheenjohtaja Hanna Hakko.


Lisätietoja:
Hanna Hakko, 050 3040 180
Aleksi Laine, 040 527 0454

ViNOlla on kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa.